Aamun tunnelmat

Hieman nihkeästi aamu alkoi, päätä vähän jomotti ja niska on joskus paremminkin pyörinyt. Olkapäähän ei koske jos ei yritä liikaa nostella. Buranaa huuleen ja aamupalalle. Kyllä täysi vatsa saa ihmeitä aikaan, olo jo paljon parempi. Kamat kasseihin ja odottelemaan noutoa.

Tulivat molemmat, sillä miehellä vielä pyörä kyydissä, sanoi että 9:00 aukeaa korjaamo, sinne siis. Kaveri katsoi että etuvanne soikea, ei löydy uutta saman tapaista, mutta voi yrittää oikaista. Ei onnistunut oikaisu, mutta sitten löysi yhden vanteen jota hieman tuunaamalla voisi onnistua.

Saikin sen paikalleen ja testiajoon. Huomasin että sarvet ja rengas ei ole samassa suunnassa, sen säätö vielä. Sitten kassitelineet takaisin ja kassalle. Pari tuntia teki töitä, korjaus + vanne maksoi 18.500,-

Uusia varusteita

Siinä korjaamolla ei ollut kuin muutama kukkaruukun näköinen kypärä. Sanoin että haluun vähän laadukkaamman. Oma kypärän maksoi jotain 120,- paikkeilla ja oli jokaisen euron arvoinen. Sanoivat että Slovakian puolella on isompi urheilukauppa, sieltä voisi löytyä. Sinne oli matkaa vain 6km ja sen menin vielä vanhalla kypärällä.

Siellä oli vähän laadukkaampia, ei mitään huippuja, mutta kelpuutin parhaan mitä hyllystä löytyi 59,- euroa maksoi. Ostin myös isomman XL koon pyöräilypaidan rikkoutuneen tilalle, sillä (olka) lihakset on kasvaneet niin ettei pienempi mene päälle.

Rajan ylityksen huomasi siitä, että puhelin piti sammuttaa ja haki uuden operaattorin. Raha muuttui euroksi. Ei ketään rajalla valvontaa tekemässä.

Tien päälle tyytyväisenä

Oli hyvä fiilis, sillä eilen en ollut ihan varma miten homma jatkuu. Tie kulkee Tonavan Pohjois-rantaa hyvin alavilla peltoaukeilla. Ei edes vastatuuli saa minun tuulta huonoksi.

Katsoin yhdellä suoralla että joku tulee sähköpyörällä vastaan kun ei polje ollenkaan. Mitä vielä, ikivanha runkopyörä jossa kuski istuu selkä suorana, maha nojaa runkoputkeen ja jalat harallaan. Tuli pelkällä tuulivoimalla, itsellä vauhtia 15km/h ja poljin ihan tosissaan. Onneksi loppumatkasta tuuli vähän hellitti.

Maisemat oli aika yksitoikkoiset, kymmeniä kilometrejä peltoa, peltoa, peltoa, pieni kylä ja taas peltoa. Ei saanut suojaa tuulelta eikä auringolta joka paahtoi aika kuumana.

Kultainen 80-luku

Lukijat joille elämän kokemusta kertynyt muistaa tämän hyvän ajan. Silloin oli muotia olkatoppaukset, tukka värjättiin kahdella värillä ja salipöksyt oli muodikkaat missä vain. Itse tavoittelen tuota kulta-aikaa ja aloitan olkatoppauksista.

Matkan määrät

Eiliseltä jäi kilometrit laittamatta, onneksi nappasin kuvan Garminin näytöltä. Pyörä meni 79km ja 420m, itse menin 6 metriä pidemmälle. Oli tarkoitus ajaa pidemmälle, mutta Fortuna puuttui peliin.

Tänään kilometrejä tuli 91,6km, mikä on paljon enemmän kuin uskalsin tältä päivältä odottaa. Aikaa 4h 27min satulassa.