Wolfgang Amadeus Mozart oli kastenimeltään Johannes Chrysostomus Wolfgangus Theohilius, tämän toki kaikki tiesi, mutta laitoin nyt kuitenkin. Syntyi 1756 ja kuoli 1791 Siinä vähän historiaa pohjaksi.

Reitin valinta

Tänään kun lähdin hotellilta, muuten paras hetki siinä majoituksessa. Oli valittavana lyhyin reitti joka menisi isompaa tietä, millä kova liikenne ja ei juuri mitään nähtävää. Toinen pidempi reitti menee pienien järvien rantoja, pieniä teitä, pienten kylien läpi. Arvatkaa kumman valitsin, 15km lisää matkaa on ihan sama.

Nukuin vähän huonosti viime yön, sänky oli kamala ja pari kertaa ponkaisin pystyyn kun alkoi vetämään suonta, liian vähän suolaa. Oli tuulen haltija taas valinnut minulle rapsakan vastaisen, ei meinannut saada konetta käyntiin, kun koko ajan piti vääntää. Mukava toki oli katsoa kun vilja lainehti.

Järvien reunoilla oli parempi ajaa, jo pelkät maisemat antaa pontta päivän askareisiin. Alkoi polttoaine loppumaan 60km jälkeen, huomasin että katson matkamittaria koko ajan ja se ei juuri etene. Pysähdyin pieneen kylään, jossa kaupan pihassa oli myyntivaunu kanaa ja jotain muuta. Siinä minun edellä nainen otti puolikkaan kanan ja ranskalaiset, minä tilasin "samea". Otin oman pöydän siitä läheltä ja täytin ammottavan tyhjyyden.

Miksi?

Eilen pysähdyin välipalalle pieneen kylään. Istuin pöytään jonka toisessa päässä oli semmoinen iäkäs ukko ryystämässä olutta, lienee ollut lähellä kuuttakymmentä. Hän kysyi mistä olen ja sitten tuli puheeksi ajoreitti, hän kysyi miksi? Hyvä kysymys mietin, en siihen heti osannut muuta sanoa kuin että pyöräily on harrastus ja tykkään matkustaa.

Jäin kuitenkin miettimään asian syvällisempää puolta. Miksi? No nyt on mahdollisuus tehdä tälläisia matkoja, on sen verran kuntoa ja aikaa. Minulla on rakas vaimo, joka ei ole näitä matkoja vastaan. En tykkää sitku ajattelusta, sitku oon eläkkeellä, sitku saan remontit tehtyä, sitku sukat on lajiteltu. Aina syyn keksii jos ei saa lähteneeksi. Voin sanoa että lähteminen kannattaa.

Pyörän korjaus

Kun tulin Salzburgin keskustaa kohden, päätin bongata jonkun maantiepyörä kuskin. Semmoinen pyyhkäsikin ohi aika pian ja jouduin laittamaan painetta pedaliin että sain kiinni. Kysyin puhuuko Lontoota, joo. Sanoin että ongelma pyörän vaihteiden kanssa ja pitäisi löytää huoltopaikka. Hän vinkkasi heti pysähdytään tien sivuun. Sanoin olevani ekaa kertaa kaupungista ja en tiedä mistä parasta kysyä. Hän ohjasi minut perille, pari kilometriä. Kiittelin kovin.

Huoltomies kysyi mikä vikana. Sanoin että ajoin kolarin ja vaihteet toimii tasaisella ihan hyvin, mutta kun tulee nousua ja joutuu laittamaan painetta, saattaa hypätä yli. Hän katsoi ettei ole sopivia varaosia. Laittoi minulle puhelimeen mapsin toisen osoitteen. Sen kadun ajoin päästä päähän molempiin suuntiin, en nähnyt korjaamoa.

Otin oman haun ja näytti muutaman sadan metrin päässä olevan yksi huoltopaikka, no sinne siis. Ensin takapihan ovella tuli vastaan vasikan kokoinen koira, sitten nainen joka kertoi korjaajan olevan paikalla.

Hän katsoi tilannetta ja että vaihtaja osa on vääntynyt, pitäisi olla linjassa. Lupasi ottaa heti työn alle, ei ollut varma onnistuuko. Ehdittiin nimittäin siinä jo käydä matka läpi ja hän sanoi että pitää minun Italiaan päästä.

Tässä oli hotelli ihan vieressä, katsoin ensin booking kautta että tilaa on ja astelin sisään. Sain huoneen halvemmalla kun oli tuttu mekaanikko ja lupasi vielä aamupalan samaan hintaan.

Viesti tuli, pyörä kunnossa. Vaihdettu takapakka, sovittiin tästä koska yksi hammas lohjennut. Suoritesttu vaihteen siirrin ja uudet ketjut. Lisäksi pikku osia ja työ 207,- Nämä menee kyllä vakuutus hakemukseen, kuten etuvanne, kypärä, ajopaita ja apteekin sidetarpeet.