Ilta Etz:ssä

Hotelli löytyi onneksi helposti ja minua jo kovasti odotettiin, se on aina mukava kun joku toivottaa tervetulleeksi. Olin aika tilt saapuessani, menin heti suihkuun ja valelin jalkoja kylmällä vedellä. Se on ennenkin toiminut rasituksen poistoon.

Ruokapaikka löytyi kadun toiselta puolelta, otin spagetin ja lasin kuivaa valkoviiniä. Muutaman pienen sämpylän toivat myös ja sain itseni kylläiseksi.

Mäen päällä hyvin lähellä hotellia on linna ja tein siellä iltakävelyn. Oli uskomattoman tunnelmallinen hämärässä. Tuntui kuin olisi päässyt siirtymään muutama satavuotta ajassa taaksepäin.

Tonni täynnä

Matka on mennyt kilometrien suhteen suunnitelmien mukaan, 10 päivää poljettu ja 1001km takana. Ihan täytyy tyytyväinen olla, sillä on tuohon jokunen nousukin matkalle mahtunut. Tässä saattaa joku bensa-, diesel- tai sähkökuski tuumata, onhan siellä ollut yhtä paljon alamäkiä. Sille tuumaajalle kerron että kannattaa koittaa ihan itte.

Seuraava majoitus on varattu Italian puolelta Imperia, josta suuntaan sisämaahan. Sain sopivan hintaisen yösijan aamupalalla ihan reittini varrelta, kannattaa lyödä lukkoon.

22 valtio pyöräkartalla

Onhan tuossa jo nähnyt maita ja mantuja, se tässä harrastuksessa on kuitenkin hyvä ettei ajamaton tie lopu.

Monacon ruhtinaskunta, pinta-alaltaan maailman toiseksi pienin itsenäinen valtio heti Vatikaanin jälkeen.

Väkiluku alle 40 tuhatta, pinta-ala 208 ha.

Grimaldien suku nousi valtaan 1297 ja on hallinnut ruhtinaskuntaa siitä lähtien.

Tulin aamulla aikaisin ja kylä oli vielä tosi hiljainen. Fiilistelin rannalla ja kiertelin formularataa, en kuitenkaan hurjastelumielessä.

Nyt istut kasinon edustalla kahviossa ja nautiskelen Cola juomaa, vain 9,- siitä tässä veloittivat, annoin kympin ei viitsi olla niin tarkka. On nimittäin kohta rahaa niin että ranteita pakottaa, seuraavaksi menen casinolle.

Vein pyörän parkkiin viereiseen parkkihalliin, tähän kadulle ei saa jättää. Vaihdoin siellä siviili vaatteet päälle, ei tuonnen casinolle ehkä pyöräilyhousuissa kannata pyrkiä.

Casino

Saattaa lukijoita jännittää kuin kävi, olin itse tähän ladannut odotuksia ja matkan kulut oli tarkoitus täältä kuitata.

Sisäänpääsymaksu 20,- luki että oltava passi, sitä ei ollut ja onneksi henkilökortti kelpasi. Oli kyllä huikeat puitteet, kiertelin ensin koneita ja sitten ruletti-, blackjack pöydät.

Siellä oli vielä hiljaista ja sain otettua hyviä kuvia, asiakkaita ei saanut kuvata luki sisääntullessa. Onnetar oli myös sisääntulossa toivottamassa pelituuria.

Formularata

Sitä kiertelin vähän kiidyttelin ja kanttasin tiukoissa kurveissa. Tunnelin ajoin väärään suuntaan, oli siinä pyöräkaista onneksi. Tuossa legendaarinen kurvi, odottelin siinä kymmenkunta minuuttia jos olis tullut joku superauto kurviin ja napannut kuvan. Ei tullut ja kun olin pari minuuttia ajanut mäkeä ylös niin valkoinen Ferrari meni ohitseni.

Forza Italia

Kävi niin etten huomannut rajan ylitystä ja jäi tuo rajalla hihkaisematta. Ei ilmeisesti kovin tarkat tullimuodollisuudet olleet. Tätä kirjoittelen Sanremossa ja tästä vielä 25 km majapaikkaan. Sanremo oli kaunis paikka, ei vaan ollut energiaa jäädä sitä tarkemmin tutkimaan.

Jos totta puhutaan ja ette tietoa levitä, oli aamulla jalat sen oloiset, että jotain niillä on tehty. Kyllä ne taas alkoi toimia kun sai reisiin lämpöä. Tänään muutes oli vain 25 astetta, eli lähes viileää reissun aikaisempiin päiviin.

Iltani vietän Imperiassa, joka on myös oikein mukavan oloinen Italialainen kaupunki. On täällä Italiassa heti erillainen fiilis, ravintolassa perheet ja puheensälinä, sekä vähän vapaampi meno. Italia on minulle sekä vaimolleni aina ollut lähellä sydäntä, siksi kai olemme täällä käyneet toistakymmentä kertaa myös yhdessä.

Kävin illalla pizzalla ja tapasin vanhan ystävän Mr Moretin. Päivän kilometrit 76,8 ja aikaa 4h 1 min. Ai niin se casinon tulos, pelit aukesi vasta illalla eli suuret voitot jäi saamatta.

Tähä loppuun vielä kuva huoneestani, se oli yllätys sillä otin sen ihan hinnan ja paikan perusteella. Toinen kuva on viimeisistä kilometreistä Välimeren rannalla,