Kahvilat puuttuu

Eilen kun olin ajellut Brysselistä aikani, rupesin katselemaan kahvi paikkaa tie varresta. Teollisuutta oli runsaasti ja varmaan kymmenen autokaupan ohi ajoin, mutta ei ainuttakaan kahvilaa tai ruokakaupan tapaista.

Etsin sitä varmaan 15km ja sitten katsoin että tuossa lukee Bar, olin jo kääntämässä pyörää pihaan kun huomasin että ikkunassa nainen heiluttelee tissejä kutsuvasti. Käänsin servet menosuuntaan ja seuraavan parin kilometrin aikana samanlaisia paikkoja oli lisää. Onneksi tuli huoltoasema, mistä sain mitä olin vailla.

Italiassa tuolla matkalla olisi ollut vähintään 10 kahvilaa ja 5 pientä ruokakauppaa.

Ei paras lähtö päivälle

Majoitus paikassa ei ollut ruokatarjoilua, en siellä myöskään yhtään ihmistä nähnyt. Illalla jätin ruokailun väliin, koska ravintolaan olisi ollut 4km ja takaisin sama matka. Oli energiapatukka ja vähän karkkia, sekä juotavaa.

Aamupalaa ei tietenkään myöskään ollut ja suuntasin seuraavaan kylään sitä etsimään. Katselin hetken katuja ja en löytänyt joten kysely vastaantulijalta. Näytti yhden paikan ja sanoi ettei lähellä ole muita, se vaan aukesi vasta 10:00 ja olin siinä 8:30.

Yksi puutarhamyymälän näköinen liike oli auki ja sieltä ostin juotavaa, sipsipussin ja kolme patukkaa. Sipsit ja yhden patukan söin "aamupalaksi" ja löytyi myös yksi työntekijä joka puhui englantia. Kysyin häneltä vinkkejä menosuuntaan.

Olin jo illalla katsellut eri vaihtoehtoja ja kaikki tosi mäkisiä ja mutkaisia, N4 tie olisi aika suora vaihtoehto. Se myymälän mies sanoi että sitä voi ajaa polkupyörällä. Sinne siis ja vähän matkaa ajettuani huomasin sen muuttuvan nelikaistaiseksi ja ei piennarta. Ei oikein takaisinkaan voinut lähteä ja keskialueella korkea kaide, ei olisi päässyt sitäkään kautta "peruuttamaan". Pakko oli ajaa n. 6km betonisessa vesiurassa ja kuunnella muutama kannanotto äänitorvesta.

Ensimmäisestä liittymästä ulos ja katsomaan uusi reitti. Pakko oli valita semmoinen mutkareitti, muuta ei tarjolla. Takavalon kanssa oli myös ongelmaa, sillä yritin laittaa sen päälle isolla tiellä. Ei toiminut, onneksi minulla oli toinen runkolaukussa, sekään ei toiminut ja molemmat kotona tarkistin. Sain samalla runkolaukku vetoketjun rikki, onneksi oli yksi kumilonkero mukana ja sillä sain sen nippuun.

Ensimmäisen 12km matkalla 250 nousumetriä, sain kehon hyvin lämpiämään vaikka aamu oli tosi viileä, 10 astetta juuri ylittyi. Sitten alkoi hiekkatie osuus, joka osoittautui todella huonoksi, meillä Luumäellä metsätietkin on parempia ajaa.

Sain yhden pariskunnan kiinni ja heidän kanssaan ajelin rauhallisesti 3-4km. Se nainen alkoi jo turhautua kun joutui työtämään pyörää moneen kertaan. Jatkoin matkaa omineni, vaikka juttutuokio mukava olikin. Sitä samaa pintaa oli kymmenkunta kilometriä ja siihen kului vähintään tunti.

Ajattelin vitsinä että syön sitten aamupalan Bastognessa, jonka otin seuraavaksi isommaksi kohteeksi. Se vitsi toteutui, sillä koko tuolla matkalla ei ainuttakaan kauppaa tai kahvilaa. Yhdestä sekatavarakaupasta sain pari vesipulloa ostettua.

Reitti tänne oli todella raskas ja energiat ihan loppu, nyt kirjoittelen blogia täydellä vatsalla Bastognessa ja yritän saada vähän levättyä samalla. Tänne tuli matkaa yöpaikasta 53km ja aikaa kului 4h, kertoo ehkä jotain reitistä. Nousua lähes kilometri.

Rajamuodollisuudet

Hollannin ja Belgian rajan ylitystä en huomannut, se taisi sattua joen varsi reitille.

Belgian ja Luxenburgin rajalla olin tarkempi ja ikuistin rajamuodollisuudet.

Pommerloch

Varasin majapaikan ruokatauolla, tähän ei ollut matkaa kuin vajaa parikymppiä. Alkoi sataa ja kuskikin oli nuutunut, hyvä idea.

Matkaa kertyi 70,3km ja satulassa istuin 5h 3 min. Nousua 1092m ja laskua 835m. Tämä maasto on kyllä yllättänyt, koko ajan ylös ja alas. Se kilsan-parin lasku menee aina niin nopeasti, sitten rupeat taas hinaamaan itseäsi seuraavan mäen päälle.