Alkaa rytmi löytyä

Rutiinit alkaa muodostua perus asioille. Kun saavun hotellille, heti vaatteet likoamaan ja puhelin sekä ajotietokone lataantumaan. Sen jälkeen suihku ja vaatteiden pesu. Laitan yleensä tässä vaiheessa muutaman virkkeen blogiin ennen ruokapaikan etsintää.

Tänään heräsin kuuden jälkeen ja oli niin virkeä olo että päätin nousta ylös ja lueskella uutiset suomesta tabletilla. Aamupalan jälkeen tein vielä varustetarkastuksen ja sitten tien päälle.

Talutin pyörän takahuoneesta ja hoidin 40,- maksun yöstä + aamupalasta. Hinta oli huokea, mutta hotelli liian iso minun makuun tälle reissulle. Arvelinkin että täällä ei tule kukaan pihalle vilkuttamaan lähtiessä. Parina aamuna on näinkin jo käynyt😊

Varovaisuutta liikenteessä

Kapeita rantakatuja kannattaa ajaa reilusti omaa linjaa tiellä ja antaa tilaa kun siihen mahdollisuus. Jos yrität olla koko ajan tien reunassa, menee ajaminen poukkoiluksi ja se on vaarallista sekä epämiellyttävää. Parempi kun autoilijat näkee missä menet ja annat siihen myös selkeät merkit.

Italiassa autot pysäköidään mihin sattuu, vaikka keskelle tietä jos lyhyt asia kauppaan. Yhden hedelmän ostajan ovi avautui tänään hyvin yllättäen ja jos olisin ajellut liian reunassa, olisi rupia polvissa.

Italian malleihin on asennettu erilaiset äänitorvet kuin Suomeen tuotaviin kulkupeleihin. Pystyvät antamaan lyhyen miellyttävän merkin varoituksena tai morjestuksena. Suomi malleissa se soi aina vähintään 3 sekuntia ja myös täysin eri tarkoituksessa.

Vaihteleva maasto

Ensimmäisen 23km aikana pääsin liki merenpinnasta yli 500 metriin. Jalka oli yllättävän virkeä ja muutama persikka piristi oloa mäen päällä. Muutaman kilometrit jälkeen alkoi 9km lasku, joka kävi vain sormiin jarrukahvoja puristaessa. Minulla alkaa 60 vauhdissa tulla raja vastaan, johtuu varmaan kun kerran 70 vauhdissa otti sivutuuli ja meinasi mennä pöksyt vaihtoon. Tuon 9km matkalla tulin alas 350m, on oikeastaan aika vaikea kuvata nousuja / laskuja jos niitä ei ole kokenut.

Tässä korkeudessa menin muutaman kilometrin, kunnes tie tippui lähelle meren pintaa. Siitä alkoi pitkä ja jopa aika tylsä pätkä, suoraa tasaista tietä ja teiden varsien roskakasat ei mieltä ylentänyt. Tätä jatkui lähes 30km joka keskipäivän helteessä ilman varjoa tuntui hieman tukalalta.

Suorastaan pahaa tekee kun Italialaiset sotkevat kauniin maansa. Täällä jätehuolto ei pelaa ja se suututti myös illan isäntäperhettä.

Illanvietto

Istuin isäntäperheen kanssa pari tuntia syöden ja keskustellen lähinnä kulttuurieroista. Heillä ajatus tulla joskus Suomeen ja halusivat tietää siitä lisää. Kerroin tuhansista järvistä, metsistä, kaamoksesta ja yöttömästä yöstä myös avantouinti ja jäällä liikkuminen tuntui hyvin eksoottiselta.

Sanoin että vaimoni kanssa ollaan ihastutti Italiaan ja käyty useita kertoja lähinnä Lombardian ja Toscanan alueella.

Hyvän ruuan päälle isäntä esitteli puutarhaa, hedelmäpuita, viinirypäleitä, oliivia, yrttejä, chiliä jonka tulisuudesta sain näytteen pastan seassa. Oli todella mukava perhe ja tämä on parasta mitä illalta voi saada.

Päivän ajot 123km aika 5h 56 min