Pyöräilijän paratiisi

Täällä tullut käytyä Vaimon kanssa useampaan kertaan. Ei ole maisemiin eikä reitteihin kyllästynyt. Voisin vannoa näin pyöräilyyn jonkun verran perehtyneenä, tänne jos tulet et pety.

Reittejä löytyy joka lähtöön, no sanotaan nyt ei kyllä ihan tasamaata kuitenkaan. Löytyy kuitenkin ihan mukavaa ajettavaa maastoa asiallisella rasituksella. Löytyy maastoa rankempaan ajoon ja löytyy maastoa jos haluaa haastaa itsensä äärirajoille.

Muro di Sormano

Kaikki nuo on tullut testattua. Ihan pelkästään järven ympäri vievät tiet antaa haastetta. Itse olen kokenut ääripään testaamalla Muro di Sormano nousun. Tuonne nousun alkuun saat jo lämmittää jalat, sillä nousu alkaa 831m korkeudesta ja päättyy 1 124 metriin.

Nousua on kutsuttu maailman vaikeimmaksi pyörätieksi. Nousun keskijyrkkyys 17% ja jyrkin kohta 25%.

Itse pääsin sen ylös kahdella vedolla. Ensimmäinen veto 1 000 metriin ajatuksella sinne menen tai kaadun. Olin varma etten siitä pysty jatkamaan, sillä lähteminen ei onnistu niin jyrkässä rinteessä.

Aikani siinä tajuntaani ja voimia keräilin, kun huomasin että tässä kohtaa on pieni levennys asfaltissa, vesiura. Sain pyörän siihen poikittain ja ekalla polkaisulla lukon kiinni. Pääsin mäen päälle ja voin sanoa, oli voittaja fiilis.

Tämä tapahtui arviolta 2017, jolloin olin vielä nuori ja voimissani. On jättänyt syvät muistot, sillä tapahtumat on mielessä aika kirkkaana.

Matkailu mainos

Tässä pari vinkkiä miksi tänne kannattaa tulla tai olla tulematta.

Jos tykkäät maata rantahiekassa, älä tule. Jos tykkäät bailata yössä, älä tule. Jos haluat viedä lapset huvipuistoon, älä tule.

Jos tykkäät huikeista maisemista, tule. Jos hyvä ruoka ja juoma lähellä sydäntä, tule. Jos haluat kokea rennon ja ystävällisen tunnelman, tule. Näitä voisi luetella pidempäänkin, upeat villat, puutarhat, tietenkin vaellus tai pyöräilyreitit...

Paikallistuntemus

Ei ole tarvinnut tänään Mapsin karttoja kaivaa, sillä tiet on tuttuja. Leccosta menee tietenkin pikitie Bergamoon, joka on seuraava kiintopiste.

Tänään on todella kuuma päivä, siinä 30 asteen kulmilla. Valitsin reitin Adda joen vartta, länsipuolen jokea menee aluksi pyörätie ja muuttuu sitten hiekkabaanaksi. Olen vaimoni kanssa reittiä ajaneet pariin kertaan ja siksi tiedän mitä saan.

Todella kaunis joen varsi reitti, sopii hyvin fiilistely ajoon. Pystyy ajamaan maantiepyörällä (25mm renkaat), jos pyörää vuokraa, ottaisin maasturin tai crossarin.

Pysähdyin tauolle ja kirjoittelin yhden artikkelin aika idyllisessä maisemassa.

Adda joki

Joki saa alkunsa Italian ja Switsin raja-alueilta, Reettisiltä Alpeilla.

Tässä kohtaa virtaa hyvin rauhallisesti ja eri lintulajeja pesii vesistössä runsaasti. Tuo Joutsen hautoi munia aivan pyörätien vieressä, ei tuntunut ihmiset häiritsevän. Ehkä se ei siihen olisi pesää tehnyt, jos olisi erakko luonne.

Kuva on samoilta kulmilta, missä kerran satuttiin pelastus operaatioon. Siinä iso Joutsen nokki pienempää ja näytti siltä että se ottaa sen hengiltä.

Siihen tuli väkeä ja yritettiin hätistää isompaa kauemmas, se pienempi oli jo aika heikossa hapessa. Siinä muutama aktiivi soitti johonkin ja lähtivät viemään sitä pienempää varmaan hoitoon.

Siinä pari auttajaa oli antanut koiransa hihnoineen vaimolleni. Siihen me sitten jäätiin kahdestaan tai oli meillä kaksi koiraa, kaikki muut poistui viemään sitä joutsenta. No eihän meillä kiire ollut, kyllä ne aikanaan palasi koirat hakemaan.