Pyöräilijän näkökulma

Matka alkaa 25.7.2026.

2019 tein ensimmäisen pitkän pyöräilyn Euroopassa ja en todellakaan silloin arvannut kirjoittavani jo kuudennen tarinan aloitusta. On tämä koukuttava laji, kun kevätaurinko alkaa paistaa sitä ajatus huomaamatta siirtyy miettimään seuraavaa pyöräseikkailua. Nämä matkat on myös hyvä motivaatio pitää itseään kohtuullisessa fyysisessä kunnossa.

Pyörämatkojen tarkoitus ei ole kerätä mahdollisimman paljon kilometrejä mahdollisimman nopeasti. Tarkoitus on saada uusia elämyksiä, nauttia maisemista, luonnosta ja uusista kohtaamisista. Näillä matkoillani olen ajellut keskimäärin 100km / päivä, eli kyllä fyysinenkin elementti on matkalla mukana.

Tähän mennessä olen pyöräillyt 21 valtiossa Euroopassa ja jos tämän matkan pääsen maaliin saan neljä valtiota lisää. Lajina pyöräily on siitä hyvä, ettei ajamattomat tiet lopu ja vauhti on myös sen verran hiljainen että ehtii katsella maisemia sekä helppo pysähtyä kun jotain mielenkiintoista sattuu kohdalle.

Vaihdoin maantiepyöräni Gravel -pyörään, suurin ero on leveämmät renkaat. Tarkoittaa siis parempia ajo-ominaisuuksia hiekkateillä. Olen reissuillani ajautunut monesti teille ja poluille jotka ei todellakaan ole suunniteltu maantiepyörällä ajettavaksi. Nyt ei ole myöskään sisäkumeja, "litkut" renkaan sisällä paikkaa pienet vuodot itsestään.

Yksi matkojeni tarkoitus on etten suunnittele reittiä liian tarkasti, elän hetkessä ja saatan tehdä reittiin muutoksia vaikka jonkun vastaantulevan pyöräilijän vinkistä. Perusreitti on toki suunniteltu, mutta pienet poikkeamat tai reitiltä eksymiset on pelkkää plussaa.

Olen kaikki Eurooppa -pyöräilyni tehnyt yksin, jota moni ihmettelee. Nautin siitä vapaudesta että voin edetä haluttua vauhtia, pitää tauot kun siltä tuntuu, yöpyä siellä missä huvittaa ja suunnitella matkani haluttua reittiä. Todella mukavaa on myös tehdä vaimon kanssa yhteisiä pyöräily lomia tai ajella kavereiden kanssa, se on vain mukavaa eri tavalla.

Mukaan matkalle

Enää ei tarvitse stressata mitä matkalle mukaan ottaa, on noista edellisistä retkistä sen verran hyvät tavara luettelot. Kasaan ne aina hyvissä ajoin ja luettelo on nähtävissä jos siitä joku muu matkailija saa vaikka apua.

Uuteen Graveliin hommasin uuden runkolaukun, joka on hieman edellistä tilavampi. Hankin myös pienen satulalaukun, jonne mahtuu lukko ja vähän muutakin. Laukkujen kiinnitykseen kannattaa panostaa, kun ajelee mukulakivi katuja tai karkeaa soratietä kiinnikkeet on kovilla. Tämän olen itse oppinut kantapään kautta.

Mukavaa jos saan teitä lukijoita myös matkaseuraksi, yksin matkatessa blogin kirjoittelusta on tullut tärkeä osa matkaa.

Etulaukku: Sadetakki ja -housut, kenkäsuojat, uimahousut ja pieni pyyhe. Tänne mahtuu myös extra juomapullot tarvittaessa.

Etulaukku 1: Tabletti blokin kirjoitukseen, kevyet kengät, toilettipussi jossa deudorantti, hammasharja + tahna, aurinkorasva, pienet sakset, hydrokortison, käsidesi, lisäpower ja laturit.

Etulaukku 2: Toinen ajopaita, T-paita, shortsit, sukat, alushousut, tuulihousut ja -takki, päähine ja ajoliivi.

Satulalaukku: Lukko, wc-paperia, suojakäsineet.

Runkolaukku: Ensiapulaukku, rengasraudat, varakumi, yleistyökalu, isompi kuusiokoloavain polkimien kiinnitykseen, jesaria 1m, nippusiteitä, pienet leikkurit, ketjuöljy, vaihdelaturi, pumppu,

Rungon päällä pieni laukku: Tähän voi laittaa puhelimen jos haluaa sillä navigoida. Pienet matkaeväät on kätevää tästä napata myös ajon aikana.

Pyörässä kiinni: Juomapullot 2kpl, takavalo, ajovalo, Garmin ajotietokone

Päällä: Kypärä, ajopaita, ajohousut, lukkokengät, ajokäsineet, sukat, kalsarit ja ajolasit.

Kohti Krakovaa

Aikainen startti Luumäeltä, tyttäreni lupautui viemään minut pyörineen Helsinki-Vantaan lentokentälle. Lento lähtee 07:10 ja on perillä 08:10 paikallista aikaa. Lento on lyhyt, vain kaksi tuntia.

Lentokenttä sijaitsee Krakovan länsipuolella noin 15km keskustasta. Ajelen keskustaan kunhan löydän pyörän jostain hihnalta, nämä isot paketit menee välillä aika eksottisiin paikkoihin terminaalissa. Pyörä pitää toki myös kasata ajokuntoon, mutta se ei onneksi ole iso urakka.

Nyt siirryttiin kirjoituksessa "live" tilaan. Pyörä löytyi helposti ja pyörän kasaus sujui mukavasti kun pari Suomalaista kaveria odotti jatkolentoa olueiden parissa, olivat festari reissulla. He oli kiinnostuneet matkastani, sillä kuntoilu tuntui kuuluvan heidänkin kuvioihin. Kun olin lähdössä, huikkasin kavereille että reissua voi seurata blokista, yllätys oli suuri kun toinen kaveri sanoi joskus lukeneensa minun blogia. Pieni on maailma ajattelin.

Krakova

Lentokentältä lähtö oli todella helppo, viimevuonna en meinannut Barcelonan kentältä löytää ulos pyöräreittiä. Myös Krakovan keskustaan oli helppo tulla Veiksel joen vartta.

Wawelin linna näkyi jo kaukaa, en sisältä siihen tutustunut, sillä pyörä ja laukut olisi pitänyt saada johonkin turvaan. Tulta syöksevän lohikäärmeen löysin, vaikka kuvaan en tulta onnistunut taltioimaan. Iso urakka oli saada kuva, niin ettei joku mamma pyllistellyt kuvassa.

Keskustori ja kauppakäytävä oli hienot ja ehdottomasti käymisen arvoiset. Juutalaiskortteli oli pettymys tai sitten jäi jotain oleellista näkemättä.

Veiksel joen vartta

Katsoin reitti vaihtoehdot ja 10km pidempi on tietysti mielekkäämpi, sinne siis. Todella paljon pyöräilijöitä liikkeellä, eikä ihme sillä todella upeaa joki maisemaa sain ihailla.

Matkaa jäljellä vielä n. 40km ja alkoi olla juomat loppu. Katsoin että pieni kylä jää joen varteen ja lähdin sieltä baaria tai kauppaa etsimään. En kyllä ilman apua olisi tätä " Prismaa" löytänyt. Omakotitalon alakerrassa ja en huomannut vaikka ajoin kerran ohi. Tässä on onneksi myös viihtyisä oleskelutila, missä on hyvä ladata puhelin ja kirjoittaa blogia.

Mukavaa väkeä Puolassa

Loppumatkasta alkoi taas pieni selviytymis testi, lähdin seuraamaan yhtä "hyvää" reittiä ja se sitten asteittain huononi, kunnes ajaminen ei enää Gravelillakaan onnistunut joka paikassa. Garminkin rupesi sekoilemaan kun pieniä metsäpolkuja lähti erisuuntiin.

Katselin jo ympärille, missä on kuivia keloja. Niistä kyllä yömajan rakentaa, sillä onhan minulla yleistyökalu, sivuleikkurit ja metri teippiä. Sitten tuli nuori mies maastopyörällä ja katseli mitä matkaaja täällä metsässä tekee. Hän sitten ystävällisesti palautti minut ihmisten ilmoille ja pyöräiltiin yhdessä n. 15km.

En kovin kauan yksin ehtinyt ajaa kun sain taas matkaseuraa, kysyin yhdessä risteyksessä suuntaa, kun mielestäni Garmin ohjasi väärään suuntaan. Hänen kanssaan ajettiin perille asti, neuvoi tien ihan hotellin eteen. Hän halusi vielä blogi osoitteen kun kerroin sitä kirjoittavani, tiedä vaikka kommentin laittaa.

Nyt tulee ensimmäiseen blogiin pituutta, mutta kyllä ne tästä lyhenee. Tämä myös tuli nyt julkaistua pätkissä, kun ekat tarinat oli jo Suomesta. Jatkossa tarina tulee kerralla.

Päivän kilometrit 102km ja ajoaika 5h 32min Garmin sammuttaa ajanoton kun vauhti alle 2km/ h.