Niin hyvä fiilis, että tekisi mieli Jodlata

Aamu sarasti kauniina kun minä availin luomia hyvin nukutun yön jälkeen. Korjattu pyörä odottaa lähtökuopissa. Aamupala oli loistava, tuoreine mansikoineen. Eilen olin uuvuksissa ja päätin vielä pyörähtää pyörällä vanhassa kaupungissa ja räpsäyttämässä muutaman kuvan.

Kirjoittelen alkuun päivän blokia 30km ajon jälkeen. Pyörä tuntuu rullaavan paremmin remontin jälkeen, en tiedä onko se vain fiilis, mutta ilmeisesti vähän kierteellä menevä ketju ei rullaa parhaalla tavalla.

Kaupungista pääsi pois suhteellisen helposti ja löysin pienen rauhallisen reitin.

Saksan puolelle tulin huomaamatta maan vaihtoa, Saksan puolella menen vain kymmenkunta kilometriä ja palaan Itävaltaan.

Maisemat vaihtuu

On jo muutamaan otteeseen Alpit vasemman silmän kulmasta näkyneet, mutta nyt pääsin niide tykö konkreettisesti. Koitan mennä laaksojen pohjia siellä missä pystyn, sillä nuo vuoret herättää kauhun sekaista kunnioitusta.

Kyllä näissä maisemissa silmä lepää, jään välillä vaan katselemaan maisemaa ja ihmettelemään sen kauneutta.

Päivän reitti oli täysosuma. Tuosta satasesta ajelin arviolta 30km hyvälaatuisia hiekkateitä, jotka kulki pääosin vuorilta virtaavien jokien ja purojen varsia. Ehkä noin 10km ajoin isompaa tietä, loput pyöräteitä tai kylien läpi meneviä katuja.

Sillan ylityksiä en toki laskenut, mutta useita kymmeniä kertoja jokien tai purojen yli sain taivaltaa.

Tuossa vähän silmäkarkkia matkalta. Kyllä siellä ylempänä vielä lunta on, toivottavasti ei tarvitse niin ylös kiivetä.

Söll

Täältä varasin majoituksen, oli ajatuksissa jo ennen matkaa yöpyä täällä jos aikataulu sallii.

Olemme olleet täällä Vaimon ja vanhemman tyttären kanssa 1997 keväällä. Miksi muistan ajan niin tarkasti, siihen on hyvä syy. Tytär syntyi 1996 syksyllä ja kannoin häntä vaelluksilla rinkassa. Kysyin tänään muistaako hotellin nimen, ei malttanut muistella kun tulee kiekkopeli.

Hieno kylä ja päätin että täällä nautin Wiener Snitchelin, pitäähän se kerran Itävallassa ottaa. Täällä kello on tunnin vähemmän ja tässä nyt täydellä vatsalla kirjoittelen blokia valmiiksi kun en näe kiekkopeliä mistään.

Matkan rasitus

Alkaa tuntumaan jaloissa sunnuntai kuskilla kilometrit. Eihän tuo yhden päivän satanen juuri tunnu, mutta kun niitä kertyy päivästä toiseen ja nyt jo toista viikkoa, niin huomaa että olisi pitänyt ottaa matkaan vähän paksummat reidet.

No onneksi voin pitää vapaapäivän tai ajella lyhyemmän taipaleen kun siltä tuntuu. Korostan olen lomalla, en tekemässä reittiennätystä.

Eiliset kilometrit jäi laittamatta, 88,5km ja 4h 28min. Tänään 100,4km ja 5h 16 min