Eilen yövyin Itävallassa Mönchoff kylässä, viinin viljelyä epäilen pääelinkeinoksi, sillä köynnöksi oli silmän kantamattomiin.
Yösija oli tosi mukava, vähän kuin rivitalon osake, rakennettu kuitenkin selkeästi majoituskäyttöön. Tässä ei ollut respaa ja puhelimella sain ohjeet, meinasi mennä hankalaksi kun ei avainboxi auennut. 9 huoneen avain oli laitettu 6 lokeroon, onneksi oivalsin sitä testata ja pääsin majottumaan. 72,- maksoi majoitus.
Iltaruoka oli pizza ihan sen takia että pizzeria oli kävelymatkan päässä ja seuraavat parin kilometrin päässä. Jätin pari palaa syömättä ja otin mukaan, sillä laitoin kellon soimaan 05:00 ja ne pari palaa toimi aamupalana. Ei kyllä maistuneet, puoliväkisin ne työnsin kitusiin.



Lämpötila
Puolen kuuden aikaan lämpöä nautittavat 20 astetta, oli upeaa ajella hiljaisilla teillä. Auringonkukat oli vielä unessa ja sadettimet pyörivät pelloilla, sain pari kertaa viilentävän suihkun.
Noin 50km sain ajaa miellyttävässä lämmössä, sitten mittari kipusi jo 30 päälle. Laitoin itselle tavoitteen ajaa Szombathely kaupunkiin Unkarin puolelle, sitten mietin tulevaa.
Ei olleet kovin edustavat nuo rajan rakennukset, no ei kai niissä enää ketään olekaan.
Tässä keskusaukion reunalla on hyvä naputtaa blogiin tarinaa ja nauttia jäätelöstä ja kylmästä limsasta. Nyt ei ole kiire mihinkään, 88km tänään ajettu ja siestaa voi viettää hyvällä mielellä. Lämpömittari näyttää 35.


Tässä vielä kuva kun tuossa matkalla ostin juotavaa tien varressa olevasta kojusta. Möivät siinä myös hampurilaisia ja mietin jos pienen juustopurkerin ottaisi. Hyvä kun en isoa tilannut, sillä tuostakin jäi osa syömättä.

Ihan omia polkuja
Vietin aikaa vielä tuon artikkelikuvan lammen rannalla, olisin käynyt uimassa mutta veden laatu ei houkutellut.
Varasin majoituksen reilun 30km päästä ja sinne lähdin pikkuhiljaa ajelemaan. Siellä oli joku tietyö ja autoja jonossa ruuhkaksi asti. Katsoin Google mapsista uutta reittiä ja sinne pääsin tietyömiesten luvalla.
Aluksi tie oli hyvää ja pieneni pikkuhiljaa, sitten tulin pellon laitaan ja mapsi kertoi 3km länteen. Hieman epäröin, mutta niinhän siinä kävi kuten arvasi. Siinä kulki jollain tavoin ajettava ura, josta kuva alla. Sitten hävisi kaikki jäljet, mapsi näytti 1,3km ja käänny oikealle. Oja oli kuitenkin näkyvissä sekä maastossa, että mapsissa, lähdin sen reunaa seuraamaan. Pyörällä pystyi juuri ajamaan ja kävelyttäminen ei tuntunut hyvältä vaihtoehdolta, sillä käärmeitä voisi tuolla olla.
600 metriä matkaa ja umpikuja, pelto loppui ja oja sekä todella sakea metsä edessä. Kirosin mielessäni, ajettava takaisin kunnes huomasin ojan yli menevän muutaman kaadetun puurungon, silta olevinaan.
Siitä varovasti yli ja pääsin taas jatkamaan matkaa, toinen samanlainen siltaviritys kohta perään. Sitten tulin metsään, jossa ei todellakaan pystynyt ajamaan. Kuulin kuitenkin autojen äänen ja mietin ettei tie ole kaukana. Siinä sitten kantelin ja työnsin pyörää ja sieltä se asfaltti baana taas löytyi.
Viereisestä puskasta lähti jokin eläin ja ryskeestä päätellen ei ihan pieni, puska oli niin tiheä ettei mitään nähnyt, vähän jäi vaivaamaan mikä se oli.
Nämä on niitä reissun kohokohtia mitä jää matkalta mieleen. Saatat ajaa jotain tietä 30km, eikä muistikuvaa, sitten 3km pätkä jää mieleen.

Körmend
Pieni kylä jossa vietän yöni. Todella ystävällinen palvelu täällä, kysyin sisään kirjoituksen yhteydessä aamupalasta, sillä lähden todella aikaisin. Ei ongelmaa, järjestävät minulle aamupalan lähtiessäni.
Tässä on myös ravintola samassa ja se on mukava kun ei tarvitse lähteä etsimään. Tilasin ensin lammasta, johon sama respan kaveri sanoi sen olevan kaksi päivää vanhaa, valitse jotain muuta ja pahoitteli. Otin sitten Wiener Schnitzelin jonka söin edellisen kerran Sveitsissä pyörämatkalla muistaakseni.
Jotenkin oli hyvä fiilis ja päätin ottaa reissun ensimmäisen lasin viiniä, paikallista tottakai. Kaveri suositteli jälkiruuaksi vielä Lemon Tiramisua, mietin hetken ja ajattelin pieni makea vielä maistuu. Taitaa täällä Unkarissa kaikki annokset olla + kokoa. Tämä koko kattaus maksoi noin parikymppiä.


Päivä matka 121,7km ajoaika 6h 9min.
Toi sun seikkailumieli on todella 👍,
Moni olis kääntynyt takaisin sieltä pellon laidalta, Juuso se löysi ”pitkospuut” ja eikun menoks ja tass löytyi tie ja yöpaikalle nauttimaan iltameno ja eikun yöpuulle keräämään voimia uuteen päivään. 🚴🏻
Niin, viisas olisi kääntynyt. On se vaan niin että kaikki mokat jää aika hyvin mieleen ja niitähän on matkoille sattunut. Huomenna lupaa ennuste asteen pari lämpimämpää, ei lämmin luita riko, vai miten se meni.
Vähän olisit voinut uhrautua ja syödä sen lampaan pois. Seuraavalle se on jo 3-4 päivää vanhaa.
Mukava kuulla ettei täysin kommelluksitta retki etene, muuten ei olis talvella mitään kerrattavaa.
Villisikahan se tietty siellä puskassa oli, älä säikyttele niitä, tänne jo etelän ruttoja mukanaan tuoneet.
Täällä hiotaan pohjakuntoa talven sulan lyöntiin, pokaalin paikka saattaa vaihtua. Käy sinäkin vielä toinen pyörälenkki, että saat kunnon nousuun.
Tänään oli ylellä juttua, että Tonava kuivuu uhkaavasti, taitaa olla vesi mittaushistorian matalimmassa lukemassa. Huomasitko edes, että ylitit sen?
No olihan tuolla kuviakin ylityksestä. Ei tainnut ihan pohja paistaa vielä 🙂
Kyllä näillä keleillä kuivaa pyöräilijän lisäksi muutkin.
Kyllä siellä muutama paatti vielä seilasi.
Sanotaan, että McDonald'sin hampurilaiset ovat muovia, mutta nähtyäni tuon hampurilaisen kuvassasi tulin siihen tulokseen, että meillä on uusi muovisen ruoan kuningas. 😉
Voin kuvitella, miltä sinusta tuntui, kun kävi ilmi, että reitti saattaakin kulkea tiheän kasvillisuuden läpi. Siinä tilanteessa ei ole kovin helppoa kääntyä takaisin... Onneksi kaikki päättyi hyvin. 🙂
Olen usein joutunut reitille, jolta ei ole enää paluuta. Ne jäävät kyllä mieleen.