Oli loistava yöpaikka, illalla syötiin hampurilaiset, katseltiin Olympialaisten avajaisia ja juteltiin mukavia. Vielä tukeva aamupala ja liikkeelle hyvillä mielin.
Porvoosta Helsinkiin on helppo ja lyhyt reitti. Tänään ei siis ole kiire, sillä lautta lähtee vasta 18:10 kohti Tukholmaa. Helsinki on tuttu paikka, sillä olemme siellä myös asuneet entisen naisystävän, nykyisen vaimoni kanssa. Asumisesta on toki aikaa yli 30 vuotta, mutta tulee siellä käytyä useamman kerran vuodessa.
Olin töissä siellä uutistoimisto Reuters:lla. Työpaikka oli upea ja työkaverit mukavia, mutta silti veri veti takaisin Karjalaan. Olen itseasiassa viimeisen puolen vuoden aikana ollut yhteydessä kahteen vanhaan työkaveriin, jutut jatkui siitä mihin ne oli päättyneet, ei millään uskoisi miten vuodet vierii.
Kun nyt muistelemaan aloin, niin tuosta työpaikasta on hauskoja tarinoita. Pistettiin esimerkiksi yhtenä pääsiäispyhinä Suomen pörssi pimeäksi Nissen kanssa. Olimme neljä pyhäpäivää lähes yötäpäivää töissä päivittämässä uusia laitteistoja Suomen pankissa, muistini mukaan tiistai aamuna pörssin avauduttua lähes kaikki oli kunnossa.
Keskity oleelliseen

Ajaessa pääsee aika hyvin omiin ajatuksiin. Pidän puhelimen äänettömällä ja en käytä mitään korvanappi radioita, parasta musiikkia on linnunlaulu ja muut luontoäänet. Pyörällä liikkuessa ehtii havainnoimaan ympäröivää maailmaa ja se on helppo pysäyttää lähes missä vaan.
En ota suurempia paineita paljon päivässä pitää ajaa, ajan fiiliksen mukaan. Tämänkään matkan ei ole tarkoitus olla Via Dolorosa, vaan nauttia matkasta. Toki se matka tuntuu kropassa, varsinkin kun päiviä tulee lisää ja kuorma kasvaa, sillä yön aikana ei ehdi kokonaan palautumaan edellisten päivien ajosta.
Tänään ei vielä eilinen juuri jaloissa tuntunut, onneksi oli Helsinkiin päin vastatuulta sillä matka on niin lyhyt ettei myötätuulella ehtisi tehdä kuin alku kiihdytyksen ja loppu jarrutuksen.
Ajan vietettä
Olin niin ajoissa Helsingissä, että jäi aikaa kierrellä keskustaa ja rantareittejä. Olympiakisat ei näkynyt kaupunkikuvassa mitenkään, kävin kuitenkin fiilistelemässä stadionin nurkilla ja tapasin myös Lentävän Suomalaisen.
Kun nyt alkoi nuo muistelmat osio, ajelin Pääministerin virka-asunnon Kesärannan ohi ja tuli mieleen että olen siellä muutaman viikon ollut töissä. Pidin silloin omaa turva-alan yritystä ja tuli soitto sekä pyyntö tehdä tarjous tietystä turva-alan tuotteesta. Aluksi luulin sen olevan jonkun kaverin pila, mutta onneksi en ruvennut nauramaan. Asiat eteni ja kävin paikanpäällä, sanoin että maksaa enemmän jos tehdään kunnolla ja huonosti en tule tekemään. Perustelujen jälkeen kättelimme. Älkää kysykö mitä tehtiin, vaitiolo pysyy.
Uudet polkimet kävin ostamassa, sillä (tosi-) vanhat maastopolkimet alkoi pitää outoa ääntä. Ei ainakaan sen takia tarvitse matkaa hidastaa.


Laivalle
Pyörällä laivalle meno oli helppo, ajoin sähköpostissa pyydetylle portille. Annoin henkkarit, tämä riitti ja sain hyttikortin jossa aamupala ladattuna.
Itse laivamatkailu ei minua enää innosta, tämä on vain siirto maasta toiseen. Ainut paikka mistä löysin television on keulan pubissa, paikkahan on muuten hyvä mutta ääntä telkkarissa ei ole. Jotain jonnen joutavaa tietovisaa vetävät, mielestäni tuollaiset voisi pitää autokannella jos ne jotain kiinnostaa. Onhan se olut otettava, että kehtaa pöydän varata, enhän mie muuten.
Tänään tuli vain 69,1km ja aikaa meni 3h 26min. 10 km ajelin parin kaverin beesissä ihan hyvää kyytiä, muuten rauhallisesti. Keskustassa pyörin reilut 15km ihan fiilistely ajoa.

Minäkin niin mieleni pahoitin avajaisten takia, että unohdin kommentoida aloitustasi. Eräs persukin oikein valtakunnan suurimmassa ja ainoassa lehdessä purki kiukkuaan niin, että hirvitti ja syy oli se, että koko avajaiset oli surkeat, koska hän ei päässyt pääkatsomoon vaan joutui jäämään oman perheensä luo koko kahdeksi viikoksi….kyllä minä niin lippani väärinpäin käänsin. Mutta asiaan, mitähän kieltä aiot Norjassa puhua, tuskin norjaa osaat, mutta swahili voisi olla kova. Toivon menestystä retkelle ja toivottavasti pyörä kestää paremmin kuin suomalaisnaisella olympiapäämatkallaan.
Kiitos Jussi kannustuksesta. Kielitaitohan minulla on surkea,mutta käsin huidon monella kielellä. Uudet polkimet jo hankin eilen,eli polkimet pitäs kestää jos polkija kestää.
Hyvää Tukholma päivää! Jos ruotsalaiset hymyilevät leveästi niin se voi johtua ensimmäisestä mitalista tai sitten suomalaisesta pyöräilijästä…
Se on Kossu hyvä jos saa ihmiset hymyilemään, koitan viedä Luumäkeläistä ilosanomaa maailmalle. Tänään itseä hymyilytti kun loppumatkasta puhalsi vähän selästä.