Huoltotauko

Aamulla kun heräilin 7:30 tietämissä huomasin että sataa vettä. Ei nyt heti huvita sateeseen lähteä, koska parempaa luvassa. Mietinkin, että nyt pidetään huoltotauko itselle ja pyörälle.

Olkapään asfaltti ihottumaan varmistin suunnittelemani hoitotoimet eilen tutulta lääkäri-pelikaverilta. Siitä on ihoa kuoriutunut jonkun kokoinen alue ja vaatii toimenpiteitä. Olin koiran tassua kotona hoitanut juuri ennen lähtöä ja mietin saman menetelmän sopivan myös itselle. Suihkukulla vesikylpyä, sitten Betadinellä puhdistus, ilmakylpyä ja haavasidettä päälle. Sain tälle hoidolle hyväksynnän. Ehdotti vielä laitettavaksi silikonoverkon haavatyynyn alle, niin ei jää laput kiinni. Niitä täytyy tänään hankkia ja lisää haavatyynyjä myös.

Peukaloon palautuu puristusvoimaa ja käsi nousee hieman eilistä ylemmäs. Asiat kunnossa.

Pyörän etuhaarukan "matkalaukkuihin" ostin putkiklemmareita, mutta jäänyt laittamatta. Nyt oli hyvä tilaisuus, sillä pyörä sisätiloissa pingis pöydän vieressä. Olisin ostanut kokoa isompaa, mutta ei ollut ja mietin kuinka riittää. Jouduin ensin niitä hieman muotoilemaan ja sain juuri riittämään alimmaisiin kiinnitys kohtiin. Ylempänä haarukan putki on paksumpi, enkä edes yrittänyt niihin saada. Luulen tämän kyllä hoitavan homman, sillä sain ne aika kireälle.

Pesin juomapullot, pakkasin laukut huolella ja nyt vielä kirjoittelen tätä tarinaa. Kuvassa näkyy myös se uusi vanne, pyörii ihan mukavasti. Tuskin matkan aikana lähden uutta hankkimaan, sillä samanlaista voi olla vaikea saada. Toivon mukaan joku vakuutus sen korvaa.

Kielimuuri

Löysin tänne hotellille eilen pienen mutkan kautta. Varasin Booking sivujen kautta ja varaus tuli sähköpostiin. Klikkasin sieltä osoitetta ja sain sen suoraan karttapalveluun. Menin tietenkin ohjeiden mukaan ja en ollut kuin viitisen kilometriä väärässä paikassa.

Ajoin Samorinin keskustaan ja kysyin vastaantulijalta tietääkö hän paikan, selitti jotain paikallisella murteella, no ei mennyt oikein jakeluun. Tuli joku sen tuttu ja kysyi siltä puhuuko englantia, vastaus myönteinen. Hän opasti minua aja toisiin liikennevaloihin, käänny oikeaan ja aja n. 3km suoraan. Vasemmalla portti josta sisään. Täydellinen suoritus.

Maksoin huoneen jo etukäteen 40,- ilman aamupalaa. Kysyin tullessa respasta mihin aikaan aamupala on jos sen ottaisi. Klo 10 tuli vastaus, varmistin että start 10, yes. En oikein uskonut, mutta en jäänyt jankkaamaan.

Suihkun jälkeen menin syömään ja siellä oli kauhea meno käynnissä, joku privat tilaisuus laulu ja viini virtasi. Sain itselle pöydän sivummalta ja tarjoilija ehdotti käykö kana, riisi, peruna, vihannekset, vastasin että juu. En tullut kysyneeksi mitä maksaa, otin ruokajuomaksi oluen. Ruoka oli erinomainen ja hinta kympin. Kysyin tarjoilijalta mihin aikaan aamupala 8:00 nyt tuntui aika järkevältä. Kysyin hintaa ja sanoi 15,- ja näytti vielä sormilla, sillä hieman murteella tuli. Mietin etten niin paljoa aamupalasta maksa.

Aamulla kun satoi vettä, mietin asian uusiksi ja menin aamupalalle. Hyvä aamupala oli ja kaveri paistoi vielä pari munaa minulle. Maksoi lopulta 5,- Minä ja vatsa olimme tyytyväisiä.

Bratislavan keskustaan

Ensimmäiset 15km ajoin kevyessä sateessa, kenkäsuojat laitoin ja tuulitakki päällä. Sade onneksi loppui ennen keskustaan pääsyä, matkaa majapaikasta 25km.

Ei ollut paras mahdollinen lähestyminen, sillä jouduin aika isoille teille ja vielä huonokuntoisille. Löysin vanhan kaupungin ja joen vartta myös ihmettelin. Jokilaivoja on aika paljon, turistit varmaan niillä kiertää kaupungista toiseen. Bratislavan linnaan tutustuin ihan omatoimisen kiertueen johdolla, linna oli komea mutta sisäpuolen näyttelyt ei ihan täyttänyt odotuksia.

Kehon ravinto

Tähän pitää kiinnittää enemmän huomiota. Tahtoo tulla liian pitkiä evästyksien välejä, myös juomat on loppuneet pariin otteeseen.

Nyt ryhdistäydyin ja kävin syömässä ennen linnaa menoa. Oli todella maukas sienirisotto, lähes yhtä hyvää mitä kotona saa.

Onhan tuo aina myös elämys ja tuo mukavan paussin päivään.

Aivan liian tasaista

Tuohon otsikkoon liittyy tarina jota kotipuolen pyöräily kaverin kanssa olemme matkoilla viljelleet.

Bratislavasta lähdin Tonavan eteläpuolta kohti Wieniä. Sieltä lähtee pyörätie joka jatkuu lähes katkeamatta perille asti. Alkumatka oli ihan mukavan vaihtelevaa taivalta, mutta sitten alkoi suora jonka päitä ei nähnyt. Arvioisin sen pituudeksi n. 25km. Aika puuduttavaa ajamista, sillä ei edes mitään korkeuseroja. Ainut säväyttävä kohta oli kun pari kilometriä oli hiekkapohjalla.

Siinä meni koko matkan vierellä hiekkatie muutaman metrin alempana. Arviolta kilometrin välein kieltomerkit, hiekkatiellä pyöräilykielto ja asfaltilla traktorilla-ajo, hevosella ajo ja rullaluistelu kielto. Hieman ihmetytti miten niillä rullaluistimilla siellä hiekalla voisi mennä, no maassa maan tavalla.

Ensimmäistä kertaa sain matkaseuraa, kymmenkunta kilometriä ennen keskustaan tuloa sain kaverin kiinni. Kyseli olenko pitkällä matkalla ja tuli siihen tulokseen että olisin. Viimeiset pari kilometriä oli vetojuhtana kun Tonavan rannalla puhalsi rajusti vastaan.

Tuosta tuulesta vielä, tänään jossain puolivälin paremmalla puolella sanoin ääneen, olisko mitenkään mahdollista jos tuuppaisit välillä selästä? Ei suostunut ehdotukseen.

Juttukaverille sanoin että aika mukavasti tuulet sattuneet. Hän kommentoi lupaavasti, nyt nämä lämpöiset tuulet tulee lännestä ja ei ole muutosta tiedossa. Voisko vielä muuttaa lähtöasemaa, jos kuitenkin ajaisi toisinpäin tän reitin.

Pyörän päällä enemmän istuneet tietää kuin paljon enemmän energiaa kuluu vastatuuleen. No niin pitkälle minun ajatuksen juoksuni ei riittänyt, että etukäteen olisin tuulia miettinyt.

Päivän ajomatka 99,1km ja aikaa kului 5h 10 min.