Maisemat

Sanoin eilen kaverille kun porukassa ajettiin, haluaisin laittaa tätä maisemaa pulloon ja joskus huonona päivänä sen avata. Kuviin ei saa tallennettua kuin pienen osan tästä amosfääristä.

Nyt ajettiin aika paljon laakson pohjaa missä Rhone virtaa, molemmin puolin kohoaa upea vuoristot. Pelkästään näiden maisemien takia reissu on vaivan arvoinen.

Uusi ongelma

Olen ruvennut hieman ennakoimaan noita tiestön ongelmia, sillä edestakaisin ajaminen ei hirveästi houkuta. Asfalttitöitä on tekeillä ja jotain tunneliremontteja, niille teille ei tietenkään pääse.

Tämän päivän matka suunnitelmaan tehtävä muutoksia. Vuoristotie jonne olin menossa on kuuleman mukaan suljettu. Olen aika lähellä jo Italian rajaa ja vaihtoehdot kiertoon on vähissä minun kulkuneuvolla.

Ainut mahdollisuus olisi kiertää Lago Maggiore pohjoispuolelta, se tekisi vähintään päivän lisää kovaa ajoa ja siihen ei halut eikä aikataulu oikein taivu.

Suunnitelma

Tästä Visp kylästä eteenpäin on Brig niminen kylä, josta lähtee autojuna Iselleen. Junamatka noin 20km ja sillä pääsen yhden ongelman ohi. Tuo tie jonka joudun jättämään väliin olisi ollut reitin korkein kohta ja varmasti reidet olisi siitä tykänneet. Olenko pettynyt? olen ja en, sillä onhan noita kilometrejä jo takana.

Isellestä noin 20km seuraavaan risteykseen, josta erkanee kaksi vaihtoehtoa Lago Maggiore järvelle. Siellä teilläkin on kuulema jotain tietöitä ja yhtä kaistaa käytössä, varoittivat myös rekkaliikenteestä. Lähden tällä suunnitelmalla ja se elää sitten päivän mittaan.

Suunnitelman toteutus

Iselleen asti suunnitelma toimi hienosti ja sieltä eteenpäinkin jonkin matkaa. Tuli vastaan tunneli ja siinä selkeät merkit ei jalankulkua, polkupyöriä eikä hevoskärryjä. Huvitti vielä tuo hevoskärryn kuva, niitä varmaan paljon liikkeellä asfalttitiellä. Toinen pienempi tie siis minun vaihtoehto.

Ajoin sitä muutamia kilometrejä ja yllättäen aita edessä, betoniporsaat ja niiden päällä metri verkkoaitaa. Mitäs nyt? Mietin ettei välillä varmasti ollut muita teitä, yksi vanha kivisilta millä kävin ja sieltä lähti vaellusreittejä vuorille. Oikealla puolella joki, vasemmalla puolella jyrkkä rinne, ei tästä pääse kuin eteen tai taakse.

Päätin vielä katsoa puhelimen maps:sta missä tiet kulkee, ei ole verkkoa🙄 Kylläpä sattui sopivasti.

Kiipesin aidan yli ilman pyörää ja kävelin katsomaan mitä edessä. Seuraavan mutkan takana syy selvisi, sortuma tielle. Näin myös toisen samanlaisen barrikaadin sortuman toisella puolella.

Kävi ajatus päässä, Suomalainen menee vaikka läpi harmaan kiven ja korkean aidan. Purin pyörästä laukut ja muut ylimääräiset tavarat, pyörähän on itsessään aika kevyt, oli siinä silti aika taiteileminen miten saan samaan aikaan itseni ja pyörän, koska heittää ei kehdannut.

Ylitys onnistui ja sitten työnsin pyörän sortuman ohi ja toistin samat akrobaattiset liikkeet toisella aidalla. Hymyilin itsekseni, ei minua näin helpolla pysäytetä.

Loppumatkalla annoin parikymmentä kilometriä vetoapua Sveitsiläiselle nuorelle miehelle ja hänen kanssaan tultiin yhdessä Lago Maggioren rantaan. Hän lähti kohti pohjoista, minä etelää.

Lago Maggiore

Oli fiilis aika mahtava kun järven selkä avautui, ajelin vielä hieman sen reunaa etelään ja kasvatin janoa. Artikkelikuva antaa sen tunnelman, mitä rannalla kohtasin, en enempää selittele.

Nyt katselen jostain majapaikan ja otan rennosti, loppumatkan ajelen lyhyemmillä päivätaipaleilla, sillä lento on buukattu perjantaiksi Bergamosta Lappeenrantaan. Tästä noin pari sataa kilometriä jäljellä, riippuu vähän ajoreiteistä.

Lauantaina kotikonnuilla on tarjolla nakkeja, limonaatia sekä hyvää seuraa, sitä jo odotan innolla.