17.8.2025

Välimeren rannat tutuiksi

Täydennystä meren kiertoon

2019 ensimmäisellä pitkällä retkelläni ajelin aika pitkään välimeren rantoja. Lähtö oli Sisiliasta, Palermosta ja kiersin rannat Genovaan saakka. Nyt jos täältä pääsen Imperiaan (Italian puolta), niin ei kovin pitkä väli jää tuohon ajamatta.

Mereen liittyy myös illan menu. Tuossa hotellin edustalla oli kivan näköinen ulkoruokapaikka, jonne oli mukava astella rennoissa varusteissa. Katsoin menua ja huomasin sen olevan hyvin kalapainotteinen. Pienet riskit on aina hyviä ja valitsin ranskankieliseltä listalta omaan budjettiin sopivan ruuan. Tarjoilija kysyi tuleeko muuta, no yhden oluen voisin ottaa.

Kala tuotiin pöytään Carpaccio de crevettes. Kävi mielessä olisiko pitänyt joku lisuke tilata? No tällä mennään, onneksi ollaan Ranskassa ja patonkia pöydässä. Tilasin sitä vielä toisen korin, oli niin tuoretta. Ihan en ole varma täyttyikö kaloritarve, mutta hyvää se oli.

Levon tarve

Viime yö meni käytännössä ilman unta, tosin onhan se lepoa kun on hetkittäin makuuasennossa. Otin suihkun jälkeen puolen tunnin unet, laitoin kellon soimaan etten nuku koko iltaa. Nyt pistän luomet kiinni ajoissa ja nautin pehmoisesta pedistä.

Ei aina arjessa muista nauttia pienistä asioista, kyllä oli makeat unet. En muista heränneeni kertaakaan ennen kellon soittoa 6:30. Katsoin ennusteen ajopäivälle, ei olisi pitänyt sillä saattaa lämpö nousta jopa 40 asteeseen.

Lähdön hetkellä oli jo 30 mittarissa, silti se tuntui hyvältä kun aurinko paistoi pilviverhon takaa.

Moottoritie on kuuma

Olin suunnitellut reitin ulos keskustasta, arvatkaapa menikö suunnitelman mukaan. Katsoin että moottoritien oikealla puolella menee pienempi tie, tuohon kun pääsen niiin siitä matka jatkuu. Silläkin tiellä oli pyöräily kielletty ja meni käsi päähän mistä sitten? Google maps avuksi ja kerro reitti pyörälle ja kertoihan se kolme mahdollisuutta ja kaikki kiertää paljon.

Valitsin sen lyhyimmän ja sinne siis, ensin pikitietä, sitten hiekkatietä, sitten huonoa hiekkatietä ja lopuksi olin jo viiniviljelmien keskellä. Tämä "tie" päättyi 2 metriä korkeaan maissipeltoon, mapsin reitti vei läpi. Lyhyen pohdinnan jälkeen miettien että löytyy vain kynsisakset ja pienet sivuleikkurit, en mene tuosta.

Toinen reitti onneksi erkani aika läheltä ja ei tarvinnut kovin paljon pakittaa. Se lähti läpi viiniviljelmän ja oli niin huonoa etten edes yrittänyt ajaa, työnsin ja säälin renkaita. Lähes kilometrin puikkelehdin viljelmällä ja sitten tulin metsän reunaan. Helpotus kävi jo mielessä kunnes koiralauma rupesi haukkumaan kovaa ja hyvin matalalla saundilla. Tiesin että isoja on ja jos nuo tulee päälle minua ei tunnista kuin hammaslääkäri. Onneksi oli aita välissä.

Kävi mielessä kun siellä viljelmien välissä kuljin, jos tulee joku vastaan kysyn meneekö tämä tie Milanoon?

Alla olevista teistä ajoin noita kahta oikean puoleista. Juomaa ostin lisää pari litraa tuolta kissalta. Päätin tänään laskea juoman määrän kun sitä kyseltiin.

Hyvin on lähtenyt päivä käyntiin, juuri söin tuon salaatin ja pidän vähän pidemmän tauon. Reilu 70km aamulenkki on jo suoritettu ja lämpö nyt 35 paikkeilla.

Muita reissajia

Sielä Andorran nousussa tuli kolme pyöräilijää vastaan joilla oli retkivarustus, maantiepyöräilijöitä oli kyllä runsaasti. Kaikki ei kyllä ylhäällä käyneet, sillä väheni selkeästi mitä ylemmäs noustiin.

Tänään tuli joku vanhempi mies pakaasit pyörässä vastaan ja vilkutti iloisesti, varmaan oli yli 60 vuotias. Sitten minä jopa ohitin yhden nuoremman parin, heidän kanssaan muutaman sanan vaihdoin.

Tuli siitä nuoresta parista Vaimo mieleen, sillä hän on minua selkeästi nuorempi. Ollaan tehty lukuisia pyörälomia ja niitä odottelen myös jatkossa, sydän hymiö tähän. En ole vielä niitä tabletista löytänyt, saattaa tosin johtua myös siitä etten ole etsinyt. Näin kuumaan ilmaan en kyllä Vaimoni saisi, vaikka mitä tekisin.

Päivän biisi

Jostain syystä se oli moottoritie on kuuma, sillä kyllä se 40 asteen raja meni rikki näin 40,2 lukeman mittarista. Ihmeen hyvin jaksoin ajella, 123,9 km ja 6h ja puol minuuttia nautin satulassa olosta. Tänää tie oli kyllä aika tasainen, se helpotti ajamista. Viimeiset parikymmentä kilometriä ajelin joen rantaa, ehdottomasti päivän kohokohta.

Silloin yhtenä yönä kun halusin nukkua ilmaiseksi ja ajelin / työntelin pyörää pimeässä, vetäisin ääneen pätkän Anna mulle tähtitaivas ihan Katri Helenan kunniaksi, luulin olevani yksin, mutta pellolta alkoi kuulua lehmänkellon kilinä. Se oli arvoitukseksi oliko ne ablodit vai merkki ole hiljaa täällä yritetään nukkua.

Agde

Tällä vietä yöni ja onneksi sisätiloissa, vaikka taas meinasi käydä kylmät. Varasin säästösyistä yksityiseltä, tosin booking kautta. Tuli viesti, laita yhteystietosi ja kerro millä tulet. Siitähän se sota alkoi, pyörää ei saa huoneeseen viedä ja minä en sitä ulos suostunut jättämään.

Huoneiston omistaja sanoi että peru varaus, pyörä ei mene huoneeseen. No voi per... ei tähän aikaan taas mitään löydy, sillä tarjontaa oli varattaessakin hyvin niukasti Saatiin lopulta sovittua, maksoin kympin ja sain pyörän heidän omaan autotalliin.

Majapaikkani on ihan vanhan kaupungin keskustassa ja on kyllä nätti paikka.

Sitä juomaa meni 7-8 litraa, vähän laskut sekosi lopussa.

Kommentit

7 comments on “Välimeren rannat tutuiksi”

  1. Mahtavat ruokakuvat!Upeet maisemat. Onpa ollut kivan kuuloinen päivä. Nyt lepoa ja kunnon aamupala ennen seuraavia seikkailuja🤩

    1. Mökkeilijälle on ainakin yksi ateria jo kuvattu huomiseen tarinaan. Aamupala tähän kuului, mutta jäi vähän epäselväksi mitä sisältää, pitää muutama satametriä ensin aamulla ajella sinne.

      1. Odotetaan jännityksellä! Tuo herkkukalalautanen ois voinut kyl jäädä itseltä syömättä😆

  2. No jo on ollut taas tapahtumia! Nyt, kun olet päässyt uransa lopettaneen Katri Helenan laulujen makuun, niin voit tulevina päivinä rallatella lehmien ja muiden iloksi? matkaan sopivia lauluja ”katson sineen taivaan ja katson autiota hiekkarantaa”. Ehkä matalan haukun koiratkin luikkivat matkoihinsa.
    Toivotaan myötätuulta ja edes hiukan matalampia lämpötiloja.

    1. Pitääpä napata tuosta joku päivän balladi. Italian länsilaidalla Vesalan älä droppaa mun tunnelmaa on kuulema vieläkin huudossa sen läpiajon jälkeen.Täytyis Vesalalta vähän rojaltteja kysellä.

  3. Juu noi motarit on ihan huonosti suunniteltu, mahtuishan siihen reunaan pyöräbaanakin, ei se paljon leveyttä lisäisi ja pääsis pyöräilijätkin nauttimaan nopeista reiteistä, jos olis tarvis. Kyllä on jännitystä riitänyt ”tarakallekin”😂
    Hyvät unet ja virkeänä kohti uutta päivää🍀

    1. Suorissa teissä on etunsa, niitä pitkin matka etenee ja ei mitään kerrottavaa. Nuo mutkatiet taas tuo mukavaa vaihtelua ja tarinan tynkää. Melkein voin varmasti sanoa ettei kukaan muu Suomalainen ole noita reittejä ajanut🫣

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.