16.8.2025

Merenranta tähtäimessä

Eilisen jatkoa

Nautiskelin hampurilaisaterian siellä mäen päällä ja maistui kyllä aivan loistavalle, ei voi edes verrata näihin pikaruokaburgereihin. Saattoi makunautintoa lisätä energiavaje.

Sieltä oli mukava lasketella alaspäin ja nautiskella olosta. Tätä ei kuitenkaan kestänyt kovin kauan kun pääsin taas kipuamaan muutaman kilometrin nousun.

Tulin pieneen kylään ja kahvitauolle. Siinä samalla rupesin katsastamaan uutta majapaikkaa, sillä en ollut uskaltanut varata kun en tiennyt pääsenkö vuoren yli.

Tässä rupesikin sitten olemaan haastetta ihan riittämiin. Ei löydy minun hakukoneilla mistään siedettävän matkan päästä mitään vapaata majapaikkaa. Päätin ajaa eteenpäin ja katsella jos tien varressa jotain löytyy, sillä kaikki pienet ei ole missään haettavissa. Löysinkin pari, mutta täyttä.

Päätin ajaa Llivia:aan, joka on pieni pala Espanjaa Ranskan sisällä. Siellä on monta hotellia ja majapaikkaa. Kävin ihan ovelta ovelle vielä kysymässä ja sain myös apua respasta hakuun. Ei löytäneet hekään mitään yösijaa. Alkoi hieman huolestuttaa tilanne ja varauduin jo siihen että yövyn jossain ulkona ja yritän löytää jonkun katoksen pään päälle.

Kävin kylällä syömässä ja lähdin vasta kun alkoi ilta pimetä. Vielä parissa paikassa kävin kysymässä ja ei tärppää, hekin yritti vielä hakea omilla koneillaan ja tietämyksellään mutta ei ollut apua.

Pari muuta juttua vielä eiliseltä, sattui mukava Suomalainen pariskunta samaan hotelliin ja pieni tarinatuokio ihan kotimurteella.

Eilisen nousun keskivauhti oli 9,7km/h. Tämä siis tehokas ajoaika ilman taukoja. Aikaa meni 2h 49min. Eilisen koko päivän matka 82,7 km 5h 45 min. Vaihdoin vielä kerran maata illan aikana ja Ranskassa yövyin.

Asennemuutos

Oli vähän siipi maassa, mutta päätin kääntää tilanteen voitoksi ja onhan tämäkin kokemus. Pelkona ollut ennenkin että näin voi käydä kun majapaikan hakee vasta samana päivänä.

Pari tuntia se tuntuikin mukavalta, näin upeimman ilotulituksen kuin ikinä, poljin pari kilometriä sitä kohti ja kaiken aikaa tuli tulitusta taivaalle. Tunnelmallista oli mennä pimeässä, siis ajo- ja takavalo toki käytössä.

Katselin välillä taivaalle ja mietin etten voi kovin kaukana kotoa olla kun nuo samat tähdet näkyy täällä.

Puolen yön maissa oli tien vieressä betonikoppi, kävin ensin katsomassa onko tämäkin yösija varattu. Ei onneksi ollut ja työnsin pyörän sisään. Olen paremmissakin paikoissa yöpynyt, tämän on silti kelvattava. Ihan siistin näköinen 30cm leveä betonipenkki on nyt vuoteena.

Tuulitakki jo päällä olikin, lisäsin vielä sadeasun. Yhdestä kassista tyyny ja sitten nukkumisen yritystä. Ei siitä koko yönä oikein mitään tullut, kroppa oli jo sen verran saaneen makuinen. Pariin otteeseen varmaan kävin unen rajoilla, paikat puutui ja tuli myös viileä. Tein muutaman kerran yöllä jumppaliikkeitä että sain veret kiertämään.

Asenne muuttui yöllä aika paljon negatiivisempaan suuntaan, vaikka yritin itselle vakuuttaa tämän jälkikäteen naurattavan, ainakin kavereita.

Tämän naputtelin auringon noustessa ja nyt on taas mieli virkeämpi. Aikamoista vuoristorataa tuo mieli menee, johtuisiko se samantyyppisistä ajolinjoista? Selvennykseksi, ei minua ylämäet haittaa, niissä ehtii katsella maisemia.

Nyt kamat pakettiin ja etsimään jostain aamukahvia, sillä tähän majoitukseen sitä ei sisältynyt.

Tien päälle

Aamu oli vielä viileä 14 astetta, pidin tuuliasun päällä. Seitsemän kilometrin jälkeen löysin aamupalapaikan, tuosta puolet laskin ja toisen puolen kiipesin, eivät osaa täällä tehdä tasaisia teitä.

Tiskillä oli lista kahdesta eri vaihtoehdosta, Google kääntäjän avustuksella valitsin suolaisemman paketin. Kävin kysymässä wifin salasanaa ja huomasin hänen juuri laittavan makeita leivoksia lautaselle, vieressä oli lettuja. Kysyin voiko ne vaihtaa, olen enemmän suolaisen ystävä. Sehän onnistui ja hän haki minulle vielä munakokkelia ja makkaran jotka ei kuulunut pakettiin. Teki tuo minusta uuden ihmisen.

Päivän taival

Ensimmäiset 40km oli helppoa, sillä melkein kaiken aikaa tulin alas. Pisin yhtäjaksoinen lasku 14km ja siinä rupeaa jo sormet puutumaan jarrutuksesta, tätä ei oikein Etelä-Karjalassa pääse treenaamaan.

Loppumatka oli muuten hyvää menemistä, jos ei lasketa 35 asteen lämpöä. Saattoi hieman vireystilaan vaikuttaa tuo viime yö. 91 km 3h 34 min päivän saalis.

Majoitus

Nyt olin aikaisemmin liikkeellä, Booking kautta vain muutama mahdollisuus ja niistä kun karsi yhteismajoituksen sekä tosi kalliit, niin eipä tarvinnut paljoa miettiä.

Yritin myös hakea B&B majoituksia ja soitin ainakin viiteen paikkaan. Ranskan kieli ei taivu, mutta onneksi selvisin huonolla Englannilla. Sen verran olen reissulla Ranskaa oppinut, että tiedän mitä Complet tarkoittaa.

Tämä paikka meni vähän yli suunnitellun budjetin majapaikasta, no eilinen oli halpa.

Ihan ekana vaatteet likoon ja suihkuun, voitte uskoa ettei olo ollut kovin fressi, sillä pari päivää ja yhden yön vedin samoilla vetimillä. Noissa mäissä ja lämpötiloissa jonkun verran hiki virtaa.

Perpignan

Täällä majoitus ja Artekkeli kuva on hotellin viereisestä puistosta. Kävin 16-17 välillä pienen kävelykierroksen tekemässä, hiljaista oli sillä kaikki varmaan viettää siestaa. Liikkujat näytti turisteilta, paikalliset varmaan ryömii koloistaan kun aurinko laskee. En itsekkään paljoa kävellyt, kävin ottamassa pari juomaa ja katselin ympäristöä.

Kommentit

16 comments on “Merenranta tähtäimessä”

  1. Monenlaista on tapahtunut heti alkumatkasta, tosi kova tuo betonimajoitus😂. Nyt suunta positiivisempiin kokemuksiin, laidasta laitaan on jo ollut, kiikkutuolissa on muisteltavaa, tsemppiä eteenpäin💪
    Mahtavaa olla tarakalla 🤗

    1. Siinä olet Maisa oikeassa, tosi kova tuo betonipunkka:) Oli muutes aika pitkä yö, tälleen tietysti saa matkasta enemmän irti kun ei käytä aikaa nukkumiseen. Ehtii kaikenlaista jumppaa ja muuta puuhata yöllä.

    1. Se on nykyään Jukka niin, että kun kisaa vain itseään
      vastaan on mahdollisuus voittaa. Kyllä tuo vuoren ylitys voitolta tuntui, ei käy kiistäminen.

  2. Betonimajoitus oli paljon parempi kuin taivasalla. Ei muuta kuin leuka pystyyn ja kohti uusia pettymyksiä, pessimisti ei pety!

    1. Jep, kyllä Pasi näin on. Ehdin jo aika monta kilometriä katsella maastoa ja oli vain pitkää heinää tarjolla, en sinne kyllä olisi mennyt. Silti liputan lakanoiden puolesta.

  3. No on ollut tapahtumia ja korkeuseroja. Omassa sängyssä hyvin nukkuneena ei oikein ymmärrä miten tuommoisessa ampuma luukussa voi nukkua mutta muistaakseni olet aika syvä unien ja nopea nukahtamaan. Olit niinkuin koditon mutta ei rahaton, eikä tuskin onnetonkaan. Voimaa ja viisautta tuleviin päiviin🙏💪

  4. Aikamoinen kokemus ja hienosti selvisit. Onneksi ruokapaikkoja löytyy😋 Tsemppiä seuraaviin kilometreihin ja yömajojen metsästykseen.

    1. Hei taas mökkeilijä, just pysähdyin evästauolle. Lupaan ottaa kuvan todisteeksi. Kiva kun jaksat kommentoida, niistä saa voimaa kuumalle tielle.

  5. Kiinnitti huomiota, että veikeät graffitit vetäisit bunkkerin seinään vaikka bunkka ei ollutkaan niitä mieleisimpiä. Kohti uusia upeita kokemuksia!

  6. Kyllä niin mieltä lämmitti ettei ihan neilikoillahumppaamiseksi taantunut tuokaan reissu. Komea funkishotelli oli majapaikkana -moni toki arvostaa ovea ja ikkunaa. Vamos!

  7. Kyllä se Sande niin on että kavereiden puolesta uhraudutaan ja saadaan teille puheen aihetta. Tiedän että asiasta tullaan jälkikäteen mainitsemaan, mutta olen siihen varautunut. Gracias

  8. Piti sitte mennä bunkkeriin yöpymään tuonne saakka vaikka lähempääkin olis löytynyt. Onko arvauksia tämän rakenteen alkuperäisestä käyttötarkoituksesta? Neukkulassa oli tuon näköisiä linja-autopysäkkejä - ja on varmaan edelleen.

    1. Mietin itsekin miksi tämä on tehty. Siinä oli jopa tulisijan paikka kulmassa. Voisiko olla että joskus paimenet on siellä yöpyneet? Jos jollain parempia arvauksia tai tietoa, kerro ihmeessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.