11.10.2019

Como lake porta

Haaveen toteutus

Nämä sanat on kirjoitettu aamulla hotellilla ja maali siis vielä edessä. Nukuin sikeästi lähes yhdeksän tuntia ja kävin syömässä tuhdin aamupalan. Pakkaan laukut järjestelmällisesti tavarat samaan järjestykseen, sillä jos tien päällä tarve jollekin se on helppo löytää. Yhtään tavaraa ei ole vielä unohtunut matkasta, mutta teenkin lähtiessä aina tupla varmistuksen.

Tästä ei perille kuin puolen tunnin ajo. Tarkoitus on kiertää vielä Como järveä siten että menen länsireunaa Menaggioon, jossa tullut viikko majailtua. Siitä lautalla yli Bellagioon, jota sanotaan alueen helmeksi ja sieltä Leccoon.

Nämä tiet ja reitit on niin tuttuja, ettei karttaa tarvitse esiin kaivaa, sillä kaikki Como järven rantatiet olen ajanut ja useimmat moneen kertaan. Voin suositella kaikille alan harrastajille, sillä alueella haastetta, mahtavat maisemat ja paljon pyöräseuraa. Löytyy myös helpompaa maastoa sitä kaipaavalle.

Bellagiosta etelään olevilla teillä enemmän pyöräilijöitä, sillä pohjoisosaan mentäessä reitti valikoima supistuu. Tuosta keskeltä järveä pääsee lautalla yli muutamalla eurolla Bellagioon kärkeen tai koko järven poikki. Lauttoja menee niin sakeasti ettei etukäteen tarvitse lippuja varata.

Como - Lecco väliä en suosittele, aika tasaista teollisuus maisemaa. Jos joku taas haluaa tosissaan itsensä haastaa niin löytyy tuosta läheltä legendaarinen Giron nousu Muro Di Sormano, pituutta tällä pätkällä 1700 metriä keskijyrkkyys 17% ja jyrkin kohta 25%. Kävin sen kerran ajamassa ja ei ollut ruuhkaa silloin mäessä, ei näkynyt ketään muita sillä ei ole autotie vaan kevyen liikenteen väylä. Nousu alkaa 831 metristä ja loppuu 1124 metriin, nousua siis huimat 300 metriä tällä matkalla. Näillä jaloilla en nyt pääsisi edes sen mäen alkuun.

Ghisallosta löytyy myös pyöräilymuseo ja pyöräilykirkko.

Comolle saapuminen

Tulin keskustan läpi ja tiesin että järvi on muutaman kivitalon takana. Odotus oli huikea ja suupielet korvissa kun se avautui eteen.

Ajelin hetken matkaa rannan reunustaa, jolla kulkee kevyen liikenteen väylä. Sitten tuli sopiva paikka ottaa "maali kuvat". Siinä oli yksi nainen kuvailemassa ja näytti kiireettömältä, kysyin voiko hän ottaa muutaman kuvan, kerroin samalla mistä kysymys. Hän varmisti että ymmärsikö oikein että olen polkenut halki Italian ja pyöritteli päätään ja sanoi että kuvaa mielellään.

Istuskelin penkillä ainakin tunnin ja katselin järvelle lasittunein silmin. Mietin että on tämä Italia ihmeellinen maa, liikkuminen käy jalkoihin, puhuminen käsiin, mutta mikään ei ota päähän.

Ihminen on luotu kulkemaan

Eli penkiltä ylös ja suunta kohti pohjoista ja Menaggiota. Siellä täydensin vatsaani ja lautalla siirtymä Bellagioon. Lautta meni Varennan kautta ja sain siis enemmän vesikyytiä, maksoi 5,60

Sanoin aikaisemmin että Amalfin rantatie on kaunein ajamani, mutta ei tämä reitti kyllä yhtään kalpene. Amalfin tie menee ylempänä ja siitä jylhemmät maisemat, täällä autoliikenne selkeästi rauhallisempaa ja voi paremmin keskittyä katseluun.

Encore

Huomenna teen vielä yhteenvedon matkasta numeroina ja mieleen painuvina kokemuksina. Tänään en enää jaksa vaan lähden ottamaan lasin tai kaksi viiniä, jotka koen ansainneeni.

Kommentit

11 comments on “Como lake porta”

  1. Voittajafiilis? Melkoinen suoritus, mutta ennen kaikkea unohtumaton seikkailu 👍

  2. Voittajafiilis? Melkoinen suoritus, mutta ennen kaikkea unohtumaton seikkailu 👍

  3. Kyllä varmaan on fiilis katossa, kun saavutit maalin. Nostin päivällä sinulle John Deeren lippalakkia,rauhallisesti ja korkealle. 😊Kunnioitettava saavutus sinulta. Kiitokset, kun järjestit meille hyvää seurattavaa näiden viikkojen ajan. Olet nyt paukut ansainnut...nauti ! Jatkoja !

  4. Onnea Juha perille pääsystä. Voit ottaa kolmannenkin viinilasillisen, ei meillä lasketa! Nyt sitten palauttelet hyvin, niin jaksat taas täällä kotonakin urheilla.

  5. Onnittelut voittajalle! Matka on ollut pitkä ja varmasti antoisa kaikkine kokemuksineen joista osan olemme saaneet lukea täältä ja olla mukana matkassa. ”Pappiksessa” riittää kuunneltavaa ensivuodelle asti. Rentouttavaa loppuaikaa Italiassa

  6. Onnittelut mahtavasta polkaisusta ja kiitokset, että saimme olla mukana🚴‍♂️🍸🍸
    Heikki ja Arja

  7. Paikkailen tässä tarinan loppua vaikka jo eilen pääsin puristamaan sankarin kättä kotosuomessa. Loistavaa tekstiä: "liikkuminen käy jalkoihin, puhuminen käsiin, mutta mikään ei ota päähän". Muro di Sormano ei ole kuulemma sen takia autotie, että jos siinä joutuu pysähtymään, jää paikalleen sutimaan!

Vastaa käyttäjälle HN Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.